torstai 17. huhtikuuta 2008

lenkillä

Puolimaraton jää tältä keväältä vain haaveeksi. Matkusteluun, sairasteluun ja emännöintiin upposi kokonainen kuukausi, jolloin en päässyt lenkille lainkaan. Nyt sitten juoksentelen ihan vain omaksi ilokseni. Ilmakin on jo niin lämmin, että lenkille voi lähteä ilman takkia. Ongelmaksi muodostuu ainoastaan kelirikko, jonka johdosta vakituinen reittini on käyttökelvoton. Yleensä juoksen pikkujoen (joka näin lumien sulaessa ei enää näytä niin pieneltä) vartta kulkevaa ulkoilureittiä. Kadut ovat muualla kuivia, mutta tietenkin tämä reitti on vielä parikymmensenttisen likaisen sohjon vallassa. Juoksen siis päämäärättömästi katuja pitkin. Tulee ainakin nähtyä uusia seutuja. Äsken olin törmätä nunnaan, joka tuli ulos leipomosta sylillinen patonkeja mukanaan. Taisi käydä hakemassa murkinaa sisarilleen.

Juostessa tärkein elementti kunnon kenkien jälkeen on mp3-soitin. Omassani on niin vähän kapasiteettia, että joudun vaihtamaan levyjä harva se päivä kyllästyttyäni edellisiin, mutta yhden lenkin tarpeisiin se riittää hyvin. Kaikkea on tullut kokeiltua ja voin todeta, että esimerkiksi Tuomari Nurmio tai vastaava vakavasti otettava musiikki ei mitenkään sovi juoksun tahdittajaksi. Parhaiten toimii diskohuttu, sellainen perusjumputus ja lopussa modulaatio. Mitä kitschimpää, sen parempaa. Askel suorastaan lentää ja kaupan päälle hymyilyttää, jos laitteessa soivat Suomen vanhan euroviisuhitit tai Finnhitsit.

Jos olisin Suomessa, olisi taatusti hermo mennyt Sampo pankkiin. Näin etänäkin käy hermostuttamaan. Uusi verkkopankki on paljon huonompi kuin edellinen ja olen jotenkin skeptinen, että vanhat suoraveloitussopimukset toimisivat tässä ongelmitta. En edes pääse verkkopankkiin käyttämälläni selaimella, ellen joka kerta käy muuttamassa selaimen asetuksia ja session jälkeen taas takaisin, koska muuten en pääse sähköpostiin. Ja juuri tuli Amnestyltä viestiä, että Sammon ongelmien takia tämän kuun suoraveloitus ei onnistunut ja he kysyvät nöyrimmin, saavatko veloittaa ensi kuussa kaksi maksua. Ärsyttää myös vähenevien palvelujen lisääntyvä laskuttaminen. Ennen vanhaan joka kuukausi sain kotiin tiliotteen. Nyt voin selata tiliotteita vain nettipankissani, ja tästäkin "palvelusta" minua laskutetaan 50 senttiä kuukaudessa. Sama ilmiö on varmaan muissakin pankeissa. Täytynee kuitenkin kesällä tehdä pankkivertailua. Pankin vaihtaminen on yksinkertainen asia, kun ei ole velkoja.

Sammon lisäksi ärtymystä tuottaa Air Canada. Huomasin äskettäin, että paluulentojeni aikataulua oli rukattu, minkä seurauksena jatkolento Montrealista lähtee samaan aikaan kuin ensimmäinen lentoni Quebecistä ja Saksassa vaihtoaika lisääntyi puolestatoista tunnista kuuteen tuntiin. Sen sijaan että yrittäisin olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, soitin Air Canadan asiakaspalveluun. Tuloksetta. Puhun mielestäni varsin hyvää englantia, mutta minua yksinkertaisesti kieltäydyttiin ymmärtämästä. Lopulta luovutin ja soitin suomalaiseen matkatoimistoon, jota kautta lennot tilasin. He ovat nyt jo viikon ajan yrittäneet saada vastausta ongelmaan Air Canadalta. Tuloksetta.

Ei kommentteja: