tiistai 22. huhtikuuta 2008

jääkiekkohuumaa

Enää 11 päivää jääkiekon mm-kisojen alkuun. Ylihuomenna Suomen joukkue saapuu tänne. Suureksi harmiksi Suomi pelaa alku- ja jatkolohkon ottelut Halifaxissa, jonne on täältä parin päivän ajomatka, joten siellä ei noin vain piipahdeta peliä katsomassa. Quebeciin Suomi saapuu uudelleen vasta jos onnistuu pääsemään mitalipeleihin asti, sillä välierä, pronssiottelu ja finaali pelataan täällä. Alkusarjan peleihin lippuja saisi halvimmillaan 20 dollarilla, mutta finaalilipusta joutuu pulittamaan suolaisen summan, jos sellaisen jostain onnistuu hankkimaan. Tietysti matseja voi seurata televisiosta, mutta epäilen, että Kanadan yleisradioyhtiön ykkösprioriteettina ei ole lähettää Suomen pelejä. Täytyy tutkia konsteja, joilla pelejä voi katsoa netin kautta. Sitäpaitsi Suomelle käy kuitenkin huonosti jos historia toistaa itseään. Olen liian monena vuonna istunut samojen kavereiden kanssa samassa baarissa katsomassa screeniltä, kuinka Suomi häviää finaalissa. Tällä kertaa ainakin paikka ja seura ovat uutta, vaikka lopputulos olisikin sama.

Mutta yhtä matsia olen sentään menossa seuraamaan paikan päälle. Lauantaina Suomi pelaa viimeisen harjoitusmaaottelun Kanadaa vastaan Quebecin jäähallissa, jonne menen teekkariystäväni kanssa haastamaan 15 000 Kanadan kannattajaa huutokisassa. Oletan, että paikan päällä ei ole järin valtaisia laumoja suomalaiskannattajia. Hauskaa tulee!

NHL-jääkiekosta en ole vieläkään jaksanut innostua. Kävin viime viikolla katsomassa screeniltä Montreal-Boston playoff-matsin, mutta seurasin sitä vain laimeasti. Paikalla oli muuten yllättävän paljon porukkaa, jotka kannattivat Bostonia ihan vain siksi, että vastustivat Montrealia. Oman kaupungin joukkue on monille sydäntä lähinnä eikä sen häviämisestä NHL-liigasta olla vieläkään toivuttu.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eilen telkussa mainostettiin mm-kisoja ja heti ajattelin, että mahtaakohan Päivi mennä katsomaan. Muistan sinut jääkiekkonaisena ja näinhän se näyttää edelleen olevan. Jännittäviä kiekkohetkiä!

Anonyymi kirjoitti...

Lätkää on tullut katseltua monessa paikassa, mutta yhä edelleen pyhin ja paras paikka suurelle hurmokselle ja katkerille pettymyksille on Pub Pete. Sympaattinen piirre sinussa, Päivi, on se, että niin moni meistä muistaa sinut eläytyvänä ja hauskana maaotteluseurana. Sinusta on moneksi! SUO-MI, SUO-MI!