suihku, sauna ja suomalainen

Pohjoisamerikkalainen suhtautuminen alastomuuteen ei ole aivan yhtä mutkatonta kuin suomalainen. Käydessäni ensimmäistä kertaa uimahallissa äimistelin naisten suihkuhuonetta suu auki. Toisella seinustalla oli rivi verhoilla eristettyjä suihkukoppeja häveliäimmille peseytyjille. Ronskimmat peseytyivät normaalissa suihkurivistössä, mutta uimapuvut päällä. Myöskään kuntosalin pukuhuoneessa en ole kertaakaan nähnyt alastonta naista. Vaatteet jätetään kyllä lukollisiin kaappeihin niin kuin koto-Suomessakin, mutta ne käydään vaihtamassa pukeutumiskopeissa. Kiinnitin asiaan huomiota vasta viime aikoina. Itsehän lompsin kuin kotonani suihkun ja lokerikon välillä liha hytkyen, mutta yhtäkkiä tajusin, että olenkin ainoa... Häveliäisyys tuntuu olevan tarttuvaa. Nyt vaihdan itsekin vaatteet mahdollisimman pikaisesti ja ympärilleni vilkuillen. Saunaankaan en kehtaa mennä ainoana ilman uimapukua, vaikka siellä on vain naisia. Suomalainen luontevuus alastomuuden suhteen taitaa itse asiassa olla aika ainutlaatuista. Ollessani lukioikäisenä kesävaihdossa Belgiassa isäntäperheeni tytär kertoi, ettei ole koskaan nähnyt äitiään alasti. Jos puhutaan kadunvarsimainosten vaikutuksesta nuorten tyttöjen minäkuvaan ja käsitykseen ideaalivartalosta, on meillä omasta takaa vahva vastakulttuuri: yleiset saunat.