vampyyrijuttuja

Viimeisen viikon aikana olen pahasti koukuttunut Facebookiin. Todennäköisesti vuoden päästä homma on jo ihan passé ja unohtunut, mutta nyt on kiva bongailla tuttuja ja leikkiä erilaisilla sovelluksilla, kuten kerryttää vampyyripisteitä hyökkäämällä muiden vampyyrien kimppuun. Äsken kahvitauolla synkkä romanialainen kertoili tosielämän vampyyrijuttuja. Hän on kotoisin Transsilvaniasta, joten kuittailen tietenkin Draculasta, jolle hän tuhahtelee alentuvasti. Dracula on tuontitavaraa, muiden keksimä myytti, joka liitettiin muutama vuosisata sitten eläneeseen kreivi-parkaan (tai parka ja parka, hän oli tunnettu julmuudestaan). Vampyyrit itsessään kuuluvat kuitenkin oleellisesti romanialaiseen kansanperinteeseen ja vanhat uskomukset voivat hyvin nykyäänkin. Seitsemän vuotta sitten eräässä pikkukylässä eräs perhe oli vakuuttunut siitä, että heidän hiljattain kuollut omaisensa oli vampyyri, joka ei suostunut jättämään perhettään rauhaan vaan häiriköi heitä haudasta käsin. Perhe päätti tehdä asialle jotakin ja organisoi paikallisen papin johdolla perinteisen rituaalin: ruumis kaivettiin ylös ja sen sydän irrotettiin ja poltettiin, minkä jälkeen perheenjäsenet sekoittivat tuhkan nesteeseen ja joivat sen. Tarina ei kerro, että lopettiko vampyyri tämän jälkeen häiriköintinsä, mutta osa perheenjäsenistä päätyi vankilaan ruumiin häpäisyn johdosta...

Synkällä romanialaisella on muuten itselläänkin vampyyriverta: hänen isoisänsä enon väitettiin olleen vampyyri. Täytynee kaiken varalta teroittaa puinen seiväs työpöydän laatikkoon...