Hermo menee syyrian kanssa! Takana on kaksi oppituntia ja nyt pitäisi kääntää muutamia lyhyitä lauseita, mutta koko kieli näyttää edelleen kärpäsenkakalta. Heprea on paljon loogisemman näköistä, sillä siinä kirjaimet sentään kirjoitetaan erikseen. Syyriassa ne taas sidotaan toisiinsa ja kun jotkut kirjaimet ovat lähinnä pisteitä tai aaltoviivoja ja muutamat kirjaimet tuntuvat eroavan toisistaan lähinnä kokonsa puolesta, vaatii pelkkä kirjainten tunnistaminen tulkintaa. En onnistu löytämään etsimiäni sanoja sanastosta, jonka opettaja minulle kopioi. On muutenkin turhauttavaa kääntää syyriaa ranskaksi ja turhautumisen määrää kasvattaa entisestään sanasto, joka ei suinkaan ole syyria-englanti tai syyria-ranska, vaan syyria-latina. Wtf?! Jostakin passiivisen muistin syövereistä pulpahtelee aika ajoin esiin ammoin oppimiani heprean sanoja, jotka ovat syyrian kielessä suurin piirtein samoja. Se sentään vähän piristää, kuten lupaus siitä, että kielioppi on simppeliä. Olen muuten ainoa opiskelija tällä kurssilla, joten on pakko tehdä kotitehtävät huolella tai seuraavasta oppitunnista ei tule mitään.
Koptin kurssilla on leppoisampaa, kun kielen perusteet on jo ennestään hallussa. On hauskaa lukea vaihteen vuoksi muitakin kuin hämyjä gnostilaisia tekstejä. Viime kerralla lukaisimme kirjeen, jonka joku Joona oli raapustanut jollekin Iisakille. Joona kertoi olevansa estynyt tulemaan etelään ja lähetti siksi rahaa kirjeen mukana. Rahalla hän neuvoi ostamaan jauhoja ja käyttämään loput johonkin uskonnolliseen vaatekappaleeseen. Hatren välityksellä hän kertoi lähettäneensä "ne kolme", ei aavistustakaan mitä. Sitten Hatre itse tarttuu kynään ja suoltaa omat terveisensä Iisakille. Ajatelkaa, jos 1500 vuoden päästä joku istuu oppitunnilla lukemassa satunnaista postikorttia tai sähköpostiviestiä 2000-luvun Suomesta ja keskustelee sen tarkoituksesta? Tänään jätämme Iisakin, Joonan ja Hatren omaan rauhaansa ja siirrymme lukemaan legendaa Joosefin kuolemasta. Sen jälkeen menen syömään libanonilaiseen ravintolaan, sillä jostain kumman syystä iski äkillinen himo Lähi-idän ruokaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti