Viime aikoina matkustaminen on ollut kohdallani aina jotenkin hankalaa. Lähdin tänä aamuna seitsemältä toiveikkaana kohti lentokenttää. Heti ensimmäinen lento pääsi lähtemään myöhässä ja arvasin jo silloin, että tulen myöhästymään jatkosta. Torontoon saavuttuani kentällä oli täysi kaaos. Air Canadan tietokonesysteemit oli kaatuneet aamulla ja kentällä jonotti parituhatta henkeä. Minua sysättiin jonosta toiseen ja lopulta pari tuntia sitkeästi seisottuani tiskin takana, josta henkilökuntakin jossain vaiheessa häipyi iloisesti vilkuttaen (vuoro päättyi, mutta seuraavat eivät saapuneet paikalle), sain lopulta uudet lentoliput, joten minun pitäisi päästä San Diegoon vielä tämän vuorokauden puolella. Hyvä niin, sillä esitelmäni on huomisaamuna yhdeksältä... Mutta mikäpä tässä nyt on ollessa, kahvia siemaillessa ja netissä surffaillessa omalta koneelta (kannatti roudata se mukaan). Erityisesti ilahdutti, että Hesari on laittanut verkkoon Jarlan pojan maanmainion sarjakuvan Fingerpori.
**************************
Matkalla ollaan yhä edelleen, 18 tunnin jälkeen. Saavuimme onnellisesti Los Angelesiin, mutta kun minulle selvisi, ettei Air Canada (tuo nimi, jota vastedes kiroan) ollutkaan vahvistanut jatkolentoani, kävi selväksi, että tulisin missaamaan senkin. Ja niinhän siinä kävi. Se oli sitäpaitsi illan viimeinen lento San Diegoon. Sain lipun aamukoneeseen, joka on San Diegossa 8.18. Jos se ei ole myöhässä ja laukku tulee nopsakasti linjalle, niin hyppään taksiin ja karautan suoraan konferenssipaikalle yhdeksäksi pitämään esitelmääni kirjaimellisesti suoraan lennosta. Nähtäväksi jää, miten siinä käy. Tähänastinen ennuste ei ole kovin hyvä.
Ensi alkuun minulle sanottiin, että hotellit ovat täyteen buukattuja ja joudun hengaamaan yön lentokentällä. Se tästä vielä olisi puuttunutkin, etten olisi saanut nukuttua yhtään saati käytyä suihkussa. Käytyäni roikkumassa tiskillä toistamiseen, hotellihuone järjestyi kuin järjestyikin. Niin että terveisiä vaan nuhjuisesta losangelesilaisesta motellihuoneesta, jonka ikkunan alla huojuu palmu. Luvassa kolmen tunnin yöunet ja sitten taas haistelemaan lentokentän tunnelmaa.
3 kommenttia:
No jopas on harvinaisen huono tuuri. Toivottavasti pääset kuitenkin pitämään sen esitelmäsi, pidän täällä peukkuja pystyssä :)
Oi, achei seu blog pelo google está bem interessante gostei desse post. Gostaria de falar sobre o CresceNet. O CresceNet é um provedor de internet discada que remunera seus usuários pelo tempo conectado. Exatamente isso que você leu, estão pagando para você conectar. O provedor paga 20 centavos por hora de conexão discada com ligação local para mais de 2100 cidades do Brasil. O CresceNet tem um acelerador de conexão, que deixa sua conexão até 10 vezes mais rápida. Quem utiliza banda larga pode lucrar também, basta se cadastrar no CresceNet e quando for dormir conectar por discada, é possível pagar a ADSL só com o dinheiro da discada. Nos horários de minuto único o gasto com telefone é mínimo e a remuneração do CresceNet generosa. Se você quiser linkar o Cresce.Net(www.provedorcrescenet.com) no seu blog eu ficaria agradecido, até mais e sucesso. If is possible add the CresceNet(www.provedorcrescenet.com) in your blogroll, I thank. Good bye friend.
Nyt kyllä ei osaa enää edes taivastella, miten työlääksi matkanteko on käynyt. Paljon sympatiaa ja tsemppausta vaan lähetän ja toivon parasta jatkon suhteen. Kiusallisen usein Murphy on lakinsa kanssa oikeassa - kun joku vain voi mennä pieleen se menee. Ja jos samaan syssyyn kaikki voi mennä pieleen, niin käy mitä suurimmalla todennäköisyydellä.
Lähetä kommentti