torstai 28. elokuuta 2008

kuusi asiaa, joista pidän tänään

Löysin tämän idean kollegani blogista. Tässä siis listani kuudesta asiasta, jotka ovat ihastuttaneet juuri tänään.

1) Lounas- ja kahvihetket työkavereiden kanssa

Tätä osaan arvostaa etenkin Quebecin vuoden jälkeen, sillä siellä vietin usein työpäiväni ypöyksin. Projektillamme ei edes ollut mitään taukotilaa, johon olisi voinut kokoontua saati sitten mitään keittiöntapaista, joten lounaat söin useimmiten tietokoneen ääressä kertakäyttöaterimilla. Täällä Helsingissä nautin kyllä oman työhuoneeni tarjoamasta rauhasta, mutta halutessani voin pitää taukoa ja vaihtaa kuulumisia työkavereideni kanssa. Erityisen ilahduttavaa on, että työhuoneeni seinän takaa löytyy kollega, joka tekee tutkimustaan vähän samasta aihepiiristä, joten voimme puolin ja toisin heittää kysymyksiä ja vinkkejä tutkimuksiimme liittyen tai höpöttää työpäivän lomassa ihan muuten vaan.

2) Naistenlehdet

Torstai on se päivä viikosta, kun postiluukusta kolahtaa Anna-lehti. Olen koukuttunut viikottaiseen naistenlehtiannokseeni. Mikään ei ole rentouttavampaa kuin heittäytyä sohvalle lukemaan hömppää, kunhan se ei ole liian hömppää. Cosmopolitan herättää lähinnä ärtymystä ja huvittuneisuutta enkä myöskään pidä lehdistä, jotka koostuvat valtaosin kiiltävistä mainossivuista vailla mitään luettavaa. Lukeudun lähinnä Annan, Trendin ja Olivian kohderyhmään. Erityisesti pidän ruokaresepteistä ja kotiini tuleekin kannettuna Glorian Ruoka&Viini.

3) Anna-Leena Härkönen

Koko kesänä olen lukenut vaivaisen yhden romaanin. Toista oli vuosi 2000, joka oli minulle klassikkokesä. Olin silloin kesäteologina Tampereella, josta en tuntenut yhtään ainoaa ihmistä. Niinpä käytin kaiken vapaa-ajan lukemiseen. Kesän aikana tuli kahlattua läpi mm. Rikos ja rangaistus, Tuntematon sotilas ja Täällä pohjantähden alla. Ja Okalinnut. Sekä paljon muuta. Opiskeluaikana en juuri lukenut romaaneja lukuvuosien aikaan, sillä koin huonoa omaatuntoa, jos luin kaunokirjallisuutta, kun päivätöistä liikenevä aika piti käyttää tentti- ja gradukirjallisuuden lukemiseen. Sitäkin innokkaammin lueskelin romaaneja lomilla. Tämä kesä on siis siinä suhteessa ollut poikkeus, ehkä vähän vahingossa myös, sillä Oradeasta ei juuri saanut käsiinsä englanninkielistä kirjallisuutta ja sinne mukaan ottamani yksi kirja oli pian luettu. Mutta nyt noudin juuri kirjastosta Anna-Leena Härkösen uusimman romaanin Ei kiitos. Olen aina pitänyt hänen itseironisesta ja oivaltavasta kirjoitustyylistään, jossa ei ole tekotaiteellisuutta tai -syvällisyyttä pätkän vertaa. Pakinoitsijana ja kolumnistina Härkönen on ehkä parhaimmillaan. Samantyyppisenä kirjoittajana pidän muuten Regina Raskia.

4) Pesto

Ei ole juuri mitään ihanampaa, kuin itsetehty pesto. Tuoreen basilikan, pinjansiementen, parmesanin, valkosipulin ja aurinkokuivatun tomaatin yhdistelmästä syntyy tajuntaa räjäyttävä makuyhdistelmä, johon kaupan valmispestot eivät koskaan voi yltää. Pesto on mielestäni melkeinpä parempaa kylmänä vaikka leivän päällä, sillä kuuma pasta tukahduttaa mausta osan.

5) Last.fm

Suuri kiitos sille ystävälleni, joka tutustutti minut tähän ohjelmaan. Se on ikään kuin nettiradio, joka soittaa käyttäjiensä tietokoneilla olevaa musiikkia. Jos laitan hakusanaksi jonkun lempiartistini nimen, ohjelma soittaa satunnaisen kappaleen kyseiseltä artistilta ja sen perään muiden samantyyppisten artistien tuotantoa. Hakusanaksi voi laittaa myös vaikka 'reggae' tai '70's'. Tällä tavalla voi tehdä varsinaisia löytöjä. Olisinko ilman tätä törmännyt laulajaan nimeltä Mor Karbasi? Häneen päädyin, kun laitoin hakuun Yasmin Levyn, joka on ladinoksi (espanjan ja lähinnä heprean sekoitusta) laulava sefardijuutalainen. Pisteenä i:n päälle juutalaismusiikkia kuunnellessani taivaalle muodostui raamatullisesti sateenkaari.

6) Mies, joka oli tiskannut ja pessyt pyykkiä kotiin tullessani

Ja koko mies muutenkin.

4 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Hyvä lista. Ja hyvä ensimmäinen kohta, olen samaa mieltä. Lounaalla on mukava istua hyvässä seurassa - kiitos itsellesi!

Anonyymi kirjoitti...

Itsekin kävin viettämässä yhden kirjallisesti sivistävän kesän Pispalan kirkon kivijalassa, jossa asuimme Eevan kanssa. Muutenkin yhdyn moniin ajatuksiisi, erityisesti Anna-lehteä, Anna-Leena Härköstä, pestoa ja lounasseuraa koskeviin. (Ja kas, keittiöstä kuuluu pyykkikoneen louske ja tiskiharjan suhina. Mieshän se siellä!)

päivi kirjoitti...

Anna: miten multa on mennyt ihan ohi sun Tampere-kesä? Oliko se sen jälkeen kun kyllästyit kaukaiseen Kajaaniin?

Ulla: on unohtunut mainostaa, että vitosen kahvihuoneessa on myös hella, paistinpannu ja kattila, jos vaikka joskus haluaa freesiä lounasta. Pekoninkäry ei ehkä ilahduta kanssaruokailijoita, mutta pastaa voi ainakin keitellä.

Anonyymi kirjoitti...

Se oli ensimmäinen rouvaskesäni vuonna 2001.